Masentava muovi

Olet ehkä huomannut, että parhaillaan vietetään Muovitonta syyskuuta. Kyseessä on kolmen suomalaiskaveruksen aloittama kansanliike, jonka tavoitteena on vähentää turhaa muovijätettä.

Minustakin muovi on todella ahdistava ympäristöongelma. (Jos et vielä ole ahdistunut muovista, niin vilkaise vaikka tänne.) Siitä huolimatta ensimmäinen reaktioni Muovittomaan syyskuuhun oli aika nuiva.

Minusta useimmat ympäristötempaukset ovat pinnallisia ja hyödyttömiä. Valojen sammuttaminen tunniksi ei pelasta meitä ilmastokatastrofilta. Siksi myös muovikassit tuntuivat lillukanvarsilta. Parempi olisi kiinnittää huomiota siihen, mitä kassiin ostamme.
Ihmisellä on päivässä tietty määrä itsekuria enkä nähnyt, että sitä olisi ympäristön kannalta järkevää käyttää muovipussien kartteluun.

Mutta. Käänsin kelkkani. Olen nyt motivoitunut liittymään Muovittomaan syyskuuhun.

Tartuin nimittäin kirjahyllyssä kuukausia odottaneeseen kirjaan, joka käsittelee muovia. Se on Ruotsin kemikaaliviraston pitkäaikaisen johtajattaren Ethel Forsbergin kirjoittama. Lisää kirjasta mm. täällä.

Kirja Makt, plast, gift & våra barn (Sarstad 2014) kertoo siitä, miten kemianteollisuus syytää markkinoille jatkuvasti uusia kemikaaleja, kemikaaleja, joiden turvallisuus, tai vaarallisuus, selviää usein vasta vuosien päästä. Ftalaatit ja Bisfenoli A ovat esimerkkejä haitallisista muoveista, joiden käyttöä on viime vuosina rajoitettu. Sitä ennen ne olivat vuosia täysin sallittuja ja laajasti käytössä.

Kirjan teesi on, että muovien suhteen kannattaa olla varovainen. Niiden kemikaalit kerääntyvät ympäristöön, ja meihin ihmisiin. Erityisesti lapsia pitäisi varjella muovien kemikaaleilta. (Miten se sitten onkaan mahdollista? Muovia on vaatteiden painatuksissa, elektroniikassa, kosmetiikkatuotteissa, hammasharjassa, eväslaatikoissa, leluissa, lounasravintolan keittiömestarin kertakäyttökumihanskoissa, säilyketölkkien sisäpinnotteissa….)

Kirjassa kerrotaan, miten osa muoveista on vaarallisempia kuin toiset. Mutta pirustako minä tiedän, sisältääkö taikinakulhoni polypropeenia vai polystyreenia? Onko silikonisessa paistovuuassa ftalaattia?

Elintarvikkeissa pitää olla raaka-aineluettelot, mutta muovihanskoissa, rantatossuissa tai pakasterasioissa ei. Minulla ei ole hajuakaan, ovatko kotini muoviesineet vaarallisia vai eivät. Onko lapsen sadetakissa PVC:tä? (Legot googlasin ja ne ovat kohtuullisen turvallisena pidettyä ABS-muovia. Huh, koska minun olisi ollut erittäin vaikea luopua rakentelusta…)

EU:n yhteinen kemikaaliasetus Reach (2007-2020) on askel oikeaan suuntaan. Siinä valmistajien ja maahantuojien pitää raportoida EU:n kemikaalivirastolle (joka muuten sijaitsee Helsingissä Ruttopuiston vieressä) tuotteidensa terveys- ja ympäristövaikutuksista. Kansalaisilla on pääsy näihin tietoihin. Käytännössä rekisteristä ei ole kovin helppo löytää tietoa siitä, onko sadetakki vaarallinen, mutta periaate on tärkeä. Ethel Forsbergin mukaan kemikaaliala ei olisi halunnut tietoja julkisiksi.

Muistan, kun päiväkodin eteisestä katosivat puolitoista vuotta sitten turvallisuussyistä pois muoviset ohuet kenkäsuojukset. Tuolloin minua moinen hätävarjelun liioittelu harmitti. Kirjan luettuani olen todella tyytyväinen. Nyt aion vähentää muoviriskiä myös kotona.

Maailma ei Muovittomalla syyskuulla pelastu, mutta minä osallistun silti. En aio äärimmilleen vältellä muovikasseja ja kaikkia muovisia ruokapakkauksia, mutta aion kuukauden ajan harjoitella vähämuovista elämää, tutkailla muovikoodeja ja siivota kotoa pois turhat muoviesineet. (Tiedostavat ruotsalaisbloggaajat kutsuvat ilmiötä muovidieetiksi  ”att plastbanta”.)

Kuukausi on sen verran pitkä aika, että jos me kaikki yli 20 000 muovittomaan tempaukseen osallistujaa muutamme edes hiukan suhdettamme muoviin, niin kyllä se jo näkyy. Ainakin meidän kotimme muuttuvat turvallisemmiksi.

Kirjasta otan heti käyttöön ainakin seuraavat vinkit:

  • En lämmitä ruokaa missään muoviastioissa, esimerkiksi pakasterasioissa.
  • Ostan ruokaöljyn jatkossa aina lasipulloissa. Öljy voi liuottaa kemikaaleja muovista.

Kuukauden aikana yritän omaksua myös seuraavat:

  • Siivoan kotoa pois kaikki vanhat muovilelut ja muoviset keittiötavarat (leikkuulaudat ja kapustat olen jo aiemmin vaihtanut puisiin). Täytyy vielä miettiä, mihin ne laittaisin. Kemikaalilastin vieminen Kierrätyskeskukseen tuntuisi vähän valjulta..
  • Hankin yhden metallisen eväsrasian ja lapselle metallisen tai lasisen eväspullon.
  • Opettelen täältä, mitä muoveja tulee erityisesti välttää.
  • Selvitän, mistä saa talveksi jotain vettähylkivää ja hengittävää päällepantavaa, koska erityisesti perfluorattuja (PTFE) yhdisteitä, joita goretex sisältää kannattaa karttaa.

Taistelua turhaa muovia vastaan käydään tällä hetkellä monella muullakin rintamalla kuin Muovittoman syyskuun avulla. Muovikasseja on rajoitettu ja pantu verolle viime vuosina monissa maissa (lähde). Suomessa ainakin Alko ja Suomalainen kirjakauppa veloittavat nykyään muovikasseista.

Miltä Muoviton syyskuu kuulostaa sinusta? Aiotko osallistua?

 

Jos haluat lukea lisää muoveista, suosittelen myös näitä:

Täällä pohdintaa muovikassien ympäristövaikutuksista

Täällä löytyy hyvät ohjeet (ruotsiksi) siitä, miten voi välttää kosmetiikan mikromuoveja.

 

Microspheres Micro-beads Balls Beads Spherulites Spherules Polymer spheres Microcrystals Granules – See more at: http://plastriot.se/bli-expert-pa-att-hitta-plast-i-smink/#sthash.WN8z8jaQ.dpuf

 

Microspheres Micro-beads Balls Beads Spherulites Spherules Polymer spheres Microcrystals Granules – See more at: http://plastriot.se/bli-expert-pa-att-hitta-plast-i-smink/#sthash.WN8z8jaQ.dpuf

 

 

3 kommenttia

  • Vastaa syyskuu 21, 2014

    Silla

    Hei Riikka,
    Meilla on kanssa harrastettu tuota muovin vahentamista noin vuoden paivat. Aluksi ajattelin, etta mieheni liioitteli, kun lapselle ei saanut enaa syottaa (varsinkaan lamminta) ruokaa muovilautaselta tai muovilusikalla, eika juottaa kuumaa juotavaa muovimukista. Yllatyksena on myos tullut, kuinka monessa paikassa muovia ’piileskelee’- kuten kosmetiikassa. Tosi hienoa, etta asiasta pikku hiljaa kirjoitetaan nyt enemman!
    Lampimin terveisin!

    5
  • Vastaa huhtikuu 16, 2015

    Anu

    Onko kirjaa saatavilla suomeksi?

    0
    • Vastaa huhtikuu 16, 2015

      Riikka

      Valitettavasti en ainakaan onnistu löytämään mistään tietoja suomennoksesta.

      0

Kommentoi