Oletko jo tavannut ystäväni rikkinäisen jääkaappimagneetin?

Mahtavaa! Aivan mahtavaa! Ammattijärjestäjäni kävi ja olen aivan liekeissä laittamaan kämppää kuntoon.

Kun ensimmäisen kerran kuulin jonkun olevan ammattijärjestäjä, pidin koko ammattia aivan turhana: kuka nyt ei halutessaan fiksaisi kämppäänsä itse. Laskin ammatin samaan hömppäammattien kategoriaan ammattishoppaajan ja hääjärjestelijän kanssa. Sittemmin olen pyörtänyt pääni, kaikkien kolmen suhteen.
Ensimmäisten ammattijärjestäjätreffien peruuntuessa sairastapauksen vuoksi tunsin päässeeni kuin koira veräjästä: nyt ei tarvitsisikaan siivota, ainakaan heti.

 

Ensimmäinen askel oli silti ymmärrys siitä, etten pärjää tässä yksin. Jos pärjäisin miksi meillä sitten näyttää tältä?

 

 

 

 

Yllättävän hyvä motivaattori häpeä kuitenkin on, se, että päästää vieraan ihmisen katsomaan vanhoja roiniaan ja joutuu tunnustamaan ”kyllä, olen säästänyt tämän ja  tämäkin”. (Omalla listallani olivat esimerkiksi taskukalenterit vuosilta 2002-2003, blinin muotoinen rikkinäinen jääkaappimagneetti, pussillinen toisiinsa sotkeutuneita nippusiteitä, 7 vuotta vanha huulikiilto…)

 

Ammattijärjestäjäni Reija Wihinen kuunteli tyynesti  tilitykseni ongelmallisesta suhteestani tavaraan eikä kauhistellut vintin tai kellarin ähkyä. Tuli tunne, että kyllä tästä selvitään.

 

Käytyämme läpi kaikki tilat päätimme aloittaa akuutimmasta, arkipäivää eniten rasittavasta kohteesta. Meillä se oli makuuhuoneen nurkkan, tai no kolmasosan huoneesta vievä epämääräinen läjä. Läjä esti vaatekaapin ovien avautumisen kunnolla ja tuntui keräävän jatkuvasti lisää korkeutta.

Lähdin Reijan ohjeesta käymään läjää läpi lajittelemalla kaiken , aivan kaiken, kolmeen osaan: harkinnan alle, pois kiertoon, roskiin.

 

Oli hyvä huomata omat sudenkuoppansa; yksin lajitellessa olen armollisempi kun ei tarvitse perustella miksi säästän minkäkin, samat roinat sujahtavat takaisin kepeästi. Nyt tuntui hölmöltä toisen silmien alla yrittää jemmatta  asioita, joita ei ole käyttänyt moneen vuoteen tai ehkä ikinä. Pois vaan.

 

Tuskastuneisuutta herättänyt läjä talttui nopeasti ja kivuttomasti, miten ihmeessä en ole vuoteen saanut tätä tehtyä! Tästä on hyvä jatkaa.
Ymmärsin, että hommaa pitää jatkaa heti, muuten jo kertaalleen läpikäyty läjä hiipii uomiinsa huomaamatta. Aloitin roskista, ne lähtivät heti. Myös se muutaman vuoden korjausta odottanut repunriekale. Ihanaa!
Jutun kirjoittaja Laura Oikari osallistuu Huilin, Lilly’ s Eco Cleanin ja ammattijärjestäjien yhteiseen #Kevätsiivoukseen.

Kommentoi